*

Dani Niskanen Vaikutan, siis olen.

634 kertaa kiitos!

  • 634 kertaa kiitos!

Pääsiäinen on minulle merkityksellinen juhla. Tänä vuonna sen alusaikaan toi vielä oman lisämausteensa kuntavaalikampanjani kohtalon selviäminen. Kampanjan, johon olin riskeistä huolimatta satsannut paljon aikaa, rahaa ja työtunteja. Valtuustoon pääseminen alle 2 vuotta Helsingissä asuneena 23-vuotiaana opiskelijana piti olla mahdotonta, mutta me uskoimme. 

 

Kampanja lähti liikkeelle vision kirkastamisella ja tiimin kasaamisella jo viime syksynä. Suurin työ tehtiin kuitenkin viimeisen kahden kuukauden aikana, jolloin oman täyspäiväsen työpanokseni lisäksi kampanjalle uhrasivat paljon aikaa myös monet ystäväni. Aina löytyi kaveri auttamaan, oli kyse sitten nettisivujen koodaamisesta, mainosten suunnittelusta tai kello kuudeksi metroasemalle kampanjoimaan heräämisestä. Kiitos vielä kerran kaikille teille, ilman teidän panostanne koko kampanja olisi lässähtänyt alkuunsa!

 

Nyt keväällä eniten tunteja vienyt katukampanjointi oli enimmäkseen todella mukavaa aikaa. Kuulin lähes 50 kadullaolopäivän aikana sellaisia näkökulmia ja elämäntarinoita, joita ei ole mahdollista lukea Hesarin sivuilta. Kolikon kääntöpuolena koin myös yhteiskuntamme tämänhetkisen jännittyneisyyden: muutaman uhkaavan kohtaamisen lisäksi kerran roll upini päälle jopa syljettiin. Kokonaisuudessaan katukampanjointi oli kuitenkin erittäin antoisa ja opettavainen kokemus.

 

Satoja työtunteja ja 23,000 esitettä myöhemmin jäimme sunnuntain vaali-iltana jännittämään tuloksia. Tiimini kanssa elimme tuolloin läpi melkoisen tunteiden kirjon tulosten heittelehtiessä laidasta laitaan: välillä läpipääsy näytti jo varmalta, välillä taas erittäin epätodennäköiseltä. Lopulta, kun kaikki äänet oli laskettu, olin tasaäänissä toisen ehdokkaan kanssa kilpailemassa viimeisestä valtuustopaikasta. Tämän lisäksi kolmas ehdokas hengitti niskaamme vain yhden äänen päässä meistä. Seurasikin piinaavat kolme lisäpäivää jännitystä, kunnes tarkastuslaskennan lopullinen tulos tulisi keskiviikkona.

 

Dramaattisen tarkastuslaskennan jälkeen tapahtui kuitenkin lopulta se, jonka ei pitänyt olla mahdollista: minut valittiin Helsingin kaupunginvaltuuston nuorimmaksi jäseneksi 634 äänellä. Tiesimme tehneemme parhaamme ja antaneemme kaikkemme, joten tieto lähes kaikki yllättäneestä läpipääsystä tuntui uskomattoman hyvältä.

 

Oman tulokseni lisäksi iloitsen erityisesti myös siitä, että valtuustoon valittiin itseni lisäksi myös seitsemän muuta alle 30-vuotiasta edustajaa. Muutos on merkittävä, sillä tällä hetkellä alle kolmekymppisiä ei istu valtuustossa yhtään. Samalla valtuuston keski-ikä laski 45 vuoteen, joka ei ole enää paljoa kaupunkilaisten 41 vuoden keski-ikää korkeampi. Lisäksi olen tyytyväinen vihreiden Anni Sinnemäen kanssa tiukan kisan käyneen Jan Vapaavuoren valintaan pormestariksi ja valtuustoryhmämme kokoonpanoon ylipäänsä.

 

Lähdenkin neljä vuotta kestävään valtuustokauteen intoa ja motivaatiota täynnä. Kiitos kaikille 634 äänestäjälle, aion olla luottamuksenne arvoinen. Tästä se työ vasta alkaa, ollanhan yhteyksissä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Onnea nuorelle miehelle. Sukunimi viittaisi tänne Savoon päin?

Käyttäjän DaniNiskanen kuva
Dani Niskanen

Kiitos Raimo! Kyllä vain, isäni on kotoisin Iisalmesta, itse olen varttunut Laukaassa Keski-Suomessa.

Toimituksen poiminnat